Espoon seurakunnat säästivät vuonna 2010

Espoon yhteinen kirkkoneuvosto on hyväksynyt Espoon seurakuntayhtymän viime vuoden tilinpäätöksen. Tilinpäätös tulee kirkkovaltuuston vahvistettavaksi toukokuun lopussa.
Verotuloja kertyi Espoossa 47,9 milj. Se on 2,9 milj. budjetoitua enemmän. Edelliseen vuoteen verrattuna verotulot kasvoivat 0,8 milj. Yksityishenkilöiden maksama kirkollisvero jäi hieman edellistä vuotta alhaisemmaksi. Sen sijaan seurakuntien saama yhteisövero kasvoi. Kirkollisveroa seurakunnat saivat 40,6 milj. ja yhteisöveroa 7,3 milj.
Sekä seurakunnat että seurakuntayhtymän hallinnon yksiköt säästivät. Toimintakulut olivat 1,6 milj. talousarviota pienemmät. Toimintatuloja kertyi 0,4 milj. budjetoitua enemmän.
Espoon seurakuntayhtymän vuosikate oli 6,7 milj. budjetoitua parempi. Säästöä syntyi henkilöstömenoissa 1,5 milj. ja investointeja tehtiin 0,5 milj. budjetoitua vähemmän. Investointikuluihin vaikutti Olarin kirkon peruskorjauksen lykkääntyminen. Investointeihin käytettiin viime vuonna 5,9 milj.
Seurakuntien kassa karttui 1,5 milj. eurolla. Talousarviossa oli varauduttu 6,1 milj. euron vähennykseen. Poistot voitiin tilinpäätöksessä tehdä suunnitelman mukaan.
Espoon seurakuntayhtymällä on rahaa säästössä pahan päivän varalle 99,8 milj. Sijoitusten tuottoprosentti oli viime vuonna 5,5. 

Tilinpäätös 2010 aukeaa tästä.

Jaa linkki

Espoon seurakuntayhtymä aikoo rakentaa laman aikana

Espoon seurakuntayhtymä kantaa vastuunsa Espoon työllisyydestä aikaistamalla tarpeen mukaan rakennushankkeitaan. Erityisesti pieniä korjausrakennusprojekteja on mahdollisuus toteuttaa suunniteltua nopeammassa aikataulussa. Espoon seurakuntayhtymän hallintojohtaja Markku Porvari esitteli seurakuntayhtymän ensi vuoden talousarvioesityksen lehdistölle.

Espoon seurakuntayhtymä voi toteuttaa rakentamisen riskittömästi, koska se on hyvinä vuosina varannut rahaa tuleviin rakennushankkeisiin eikä sen tarvitse ottaa lainaa. Näin Espoossa voidaan rakentaa, vaikka kirkkohallitus on kehottanut seurakuntia vallitsevassa taloustilanteessa pidättäytymään rakentamisesta.

- Espoon seurakunnilla on sekä pieniä että suuria rakennushankkeita. Erityisesti pienet korjauskohteet sopivat paikallisille rakennusyrityksille, jotka samalla työllistävät espoolaisia. Toimitilojen korjauksiin varattua määrärahaa voidaan tarvittaessa korottaa, hallintojohtaja Porvari sanoi. Toteutuslistalla on kuitenkin vain sellaisia kohteita, jotka on jo aikaisemmin todettu tarpeellisiksi ja otettu rakennusohjelmaan.

Espoossa toivotaan, että perusteltu rakentaminen laman aikana leviäisi myös muualle, Porvari totesi. Se on hänen mukaansa järkevää myös siksi, että lama alentaa rakentamiskustannuksia ja seurakuntalaisten maksamia verovaroja voidaan siten käyttää vastuullisesti. Julkisyhteisön pitää ja kannattaa rakentaa silloin, kun se on edullista, Porvari sanoi.

Seurakuntatyön tulevaisuutta turvataan

Kirkon uusi palkkausjärjestelmä lisää ensi vuonna Espoon seurakuntien henkilöstökuluja. Kuluja aiheuttaa myös vanhojen kirkonkirjojen siirto digitaaliseen muotoon. Talousarvion vuosikatteella voidaan kuitenkin kattaa poistot.

Seurakuntien talousarvioehdotuksen laadinnassa tulot on arvioitu varovaisesti ja menot realistisesti. Espoon seurakuntayhtymän vakavaraisuus on hyvä eikä sijoitusrahastoihin sidottuja varoja tarvitse realisoida kurssien ollessa alhaisia. Espoon seurakuntayhtymän rahoitusomaisuus on neljän kotimaisen varainhoitajan hallussa. Lisäksi seurakuntayhtymällä on omassa hoidossa olevia pankkitalletuksia. Islantilaiseen Kaupthing-pankkiin sijoitetut talletukset nostettiin pois ennen kuin pankin tilit jäädytettiin. Seurakuntayhtymän omaisuuden hoitoa valvoo ulkopuolinen varainhoidon arvioija.

Rahoitusomaisuudella seurakuntayhtymä pyrkii turvaamaan seurakuntatyön tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä suhdanteista riippumatta.