Kirkko Espoossa:
Espoon seurakuntien strategia vuosille 2008–2015

Sisällys:

1. Kirkko Espoossa [1]: Espoo toimintaympäristönä vuosina 2008–2015
2. Espoon seurakuntien toiminta-ajatus                                              
3. Espoon seurakuntien arvot
4. Espoon seurakuntien visio 2015
5. Espoon seurakuntien resursseihin liittyvät strategiset linjaukset
5.1 Talous
5.2 Henkilöstö
5.3 Kiinteistöt
5.4 Toimintatavat ja prosessit
5.5 Seurakunnallinen yhteistyö
6. Strategian toimeenpano ja seuranta
7. Strategian valmistelussa käytettyä taustamateriaalia

Suunnittelutoimikunta: 

  • Matti Finskas, puheenjohtaja, Olarin seurakunta
  • Anne Elovaara, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
  • Topi Haarlaa, Leppävaaran seurakunta
  • Stig Kankkonen, Esbo svenska församling
  • Pirjo Kemppi-Virtanen,Tapiolan seurakunta
  • Ari Konttas, Espoonlahden seurakunta
  • Tuija Ora, Espoon tuomiokirkkoseurakunta                                           
  • Markku Porvari, hallintojohtaja                     
  • Harri Hakulinen, talouspäällikkö                  
  • Antti Rusama, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja       
  • Tiina Holappa-Lehtinen, suunnittelija, sihteeri

 
1. KIRKKO ESPOOSSA: ESPOO TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 2008–2015

Espoon kaupungin väestönkasvu muuttuu strategiakaudella maltilliseksi. Väestö lisääntyy noin yhden prosentin vuodessa. Syntyvyys on kuolleisuutta suurempaa, ja maahanmuuttajien määrä lisääntyy. Maahanmuuttajista noin kymmenen prosenttia kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Väestönkasvu jakaantuu tasaisesti kaikille alueille.

Asuinrakentaminen tiivistyy liikenneväylien, rantaradan ja metron linjauksen alueilla. Vain osa kaupungin palveluista sijoittuu asuinalueiden välittömään läheisyyteen. Liikennevirrat keskittyvät, ja espoolaiset liikkuvat siellä, missä julkiset palvelut ja yritykset, työpaikat ja oppilaitokset sijaitsevat.  Otaniemi kehittyy maan johtavaksi innovaatioyliopistoalueeksi.

Monikulttuurisuus, moniarvoisuus ja kaupunkilainen elämäntapa lisääntyvät Espoon alueella. Elämältä odotetaan pysyvyyttä ja turvallisuutta, mutta myös vaihtelua ja voimakkaita elämyksiä. Espoolaiset odottavat suvaitsevaisuutta ja ymmärtämystä erilaisille elämänkatsomuksilleen ja tavoilleen elää.

Espoolaisista 75 prosenttia kuuluu kirkkoon. Kirkon jäsenyyttä pohditaan erityisesti elämäntilanteiden ja asuinpaikan muuttuessa.  Yksilötasolla hengellisyys ja uskonnollisuus ovat tärkeitä. Käsitys seurakunnan toiminnasta saatetaan kuitenkin muodostaa julkisuudesta saatujen mielikuvien perusteella ilman henkilökohtaista kosketusta seurakuntaan.

Yleinen luottamus kirkkoon on vahva. Kirkon monipuolista toimintaa eri ihmisryhmien parissa arvostetaan ja kirkkoon turvaudutaan erityisesti kriisien aikana.

Toimintaympäristö muuttuu pääkaupunkiseudulla nopeasti, mihin kaikki toimijat, myös seurakunnat, joutuvat varautumaan.

Kun yhä useampi palvelu toteutetaan tietojärjestelmiä ja internetiä hyödyntäen, samaa odotetaan myös kirkolta. Tietojärjestelmiin nojautuminen lisää toimintojen haavoittuvuutta. Riskien hallinnan merkitys lisääntyy. Yleinen tietoisuus ympäristön tilasta lisääntyy ja vaikuttaa toiminnallisiin ja pitkäkestoisiin valintoihin.

Espoon seurakuntien talous on ollut vahva. Tulevina vuosina seurakuntien talous kiristyy kautta maan. Yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitaminen edellyttää seurakunnilta kasvavia taloudellisia panostuksia.

2. ESPOON SEURAKUNTIEN TOIMINTA-AJATUS

Espoon seurakuntien toiminnan tarkoituksena on tukea elämää ja luoda mahdollisuuksia kristillisen uskon ja rakkauden toteutumiselle.

3. ESPOON SEURAKUNTIEN ARVOT

Seurakuntien toiminnan perustana on Jumalan Kristuksessa osoittama rakkaus, joka vaikuttaa lähimmäisenrakkautena ihmisten välillä.

Seurakuntien toiminnan keskeisiä arvoja ovat

  • sitoutuminen

Sitoutumisen perustana on Jumalan sitoutuminen ihmiseen. Toimintaa kantaa lupaus Jumalan läsnäolosta elämässä. Erityisesti seurakunnat korostavat sitoutumista apua tarvitseviin ja jakamattomaan kansainväliseen vastuuseen.

  • armo

Armon perustana on Jumalan rakkaus. Jumalan rakkauden ydin on syntien anteeksi antaminen. Anteeksiantamus ilmenee ihmisten välillä armollisuutena ja oikeutena anteeksisaamiseen.

  • oikeudenmukaisuus

Oikeudenmukaisuuden perustana on Raamatun todistus elämästä, jota leimaavat jakaminen sekä vastuu lähimmäisestä ja ympäristöstä.

  • yhteisöllisyys

Yhteisöllisyyden perustana on seurakuntien toiminta uskoa, toivoa ja rakkautta vahvistavana yhteisönä paikallistasolla ja osana maailmanlaajuista kirkkoa.

4. ESPOON SEURAKUNTIEN VISIO 2015

Visio  

Seurakunta on espoolaisille merkittävä uskoa ja elämänluottamusta vahvistava lähiyhteisö, joka on läsnä ihmisten arjessa ja juhlassa.

Espoolaiset osaavat hakea seurakunnasta tukea uskonnollisissa ja eettisissä kysymyksissä sekä muissa elämänkysymyksissään, ja he myös saavat sitä.  

Visiotasoiset päämäärät

5.2 Henkilöstö

Tavoite: Espoon seurakuntien ja seurakuntayhtymän palveluksessa on riittävästi henkilöstöä, joka on ammattinsa osaavaa, motivoitunutta ja hyvinvoivaa ja joka kykenee parhaalla mahdollisella tavalla toimimaan tehtävissään seurakuntien toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi.  (Espoon seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia 2004)

Henkilöstön joustavan käytön lisäämiseksi palvelussuhteita voidaan perustaa seurakuntien yhteisiksi.

Toimenpiteet

  • Henkilöstön hyvinvointitutkimus tehdään kahden vuoden välein.
  • Seurakuntien taloutta hoidetaan siten, että vakituisen henkilökunnan työpaikat turvataan.
  • Jos henkilöstön määrää joudutaan supistamaan, se tehdään pääsääntöisesti luonnollisen poistuman kautta. 
  • Mahdolliseen työvoimapulaan varaudutaan luomalla mahdollisuuksia menestyä kilpailussa osaavasta henkilökunnasta.

5.3 Kiinteistöt

Tavoite: Tavoitteena on luoda seurakunnille edellytykset toimia tiloissa ja työkohteissa, jotka ovat toiminnan luonteeseen soveltuvia

  • yhteiskunnan ja seurakuntien kehityksen mukaan sijoitettuja
  • ajallisesti tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja 
  • tasapainossa käytettävien resurssien kanssa.
    (Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöstrategia 2004)

Toimenpiteet

Tavoite: Kirkko Espoossa näkyy espoolaisten elämässä ja eri yhteyksissä niin, että ihmiset saavat seurakunnalta sekä hengellistä että aineellista tukea tasapuolisesti ja yhtäläisesti riippumatta siitä, minkä seurakunnan alueella itse asuvat.

Toimenpiteet

  • Yhteistyötä pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien kesken lisätään. Toiminnot, joissa yhdistämisestä on saavutettavissa taloudellisia tai toiminnallisia etuja, yhdistetään yli yhtymärajojen vuoteen 2015 mennessä.
  • Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seurauksena muista seurakuntayhtymistä kertyviä havaintoja hyödynnetään pohdittaessa uusia seurakuntien välisiä yhteistyötapoja.
  • Seurakuntarakenteen toimivuutta arvioidaan toimintaympäristön muuttuessa.
  • Yhteisen seurakuntatyön palveluita kehitetään yhteistyössä seurakuntien ja pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien kanssa.
  • Seurakunnat toimivat yhteistyöhakuisesti myös muiden vastuullisten toimijoiden kanssa.
  • Espoon seurakunnat toimivat aloitteellisesti eri yhteisöjen suuntaan, jotta valtakunnallista kirkon läsnäoloa verkossa saadaan nopeutettua ja lisättyä.

6. STRATEGIAN TOIMEENPANO JA SEURANTA

Seurakuntayhtymän perussääntö tarkistetaan tämän strategian linjausten mukaiseksi.

Seurakuntayhtymässä ja seurakunnissa laadittavien keskipitkän aikavälin suunnitelmien tulee perustua tässä strategiassa kirjattuun visioon, visiotasoisiin päämääriin ja resurssirajauksiin.

Seurakunnat tekevät tarvittaessa tähän strategiaan perustuvia yhteisiä toiminnallisia linjauksia ja arvioivat näiden linjausten tavoitteiden toteutumista vuosittain.

Yhteisen seurakunnallisen työn toimeenpano ja seuranta tapahtuu tämän strategian linjausten mukaisesti.

Strategian toimeenpanoa ja seurantaa arvioidaan vuosittain seurakuntayhtymän toimintasuunnitelma- ja tilinpäätösprosessien osana.

Muut yhtymätasoiset strategiat ovat alisteisia tälle strategialle, ja tämä strategia ohjaa muiden strategioiden käyttöä. Uusia resurssistrategioita laaditaan tarvittaessa.

Kirkkolain 11 luvun (§ 1) mukaan ”saman kunnan alueella olevien seurakuntien on muodostettava seurakuntayhtymä, jonka tehtävät on määritelty perussäännössä”.

Espoon seurakuntayhtymän muodostavat seurakunnat Espoonlahti, Tuomiokirkkoseurakunta, Leppävaara, Olari ja Tapiola sekä Esbo svenska församling. Seurakuntayhtymän nimi on Espoon seurakuntayhtymä.

Seurakuntayhtymä hoitaa seurakuntien taloutta, kiinteistöjä ja hautausmaita, henkilöstöasioita, viestintää ja tietohallintoa sekä keskeisiä yhteiseen seurakuntatyöhön kuuluvia asioita.

Seurakunnat voivat laatia yhteisen strategian alueilla, jotka eivät kuulu seurakuntayhtymän perussäännössä määriteltyihin asioihin. Strategian toteuttamisesta ja toimeenpanemisesta päättää kunkin seurakunnan seurakuntaneuvosto.

7. STRATEGIAN VALMISTELUSSA KÄYTETTYÄ TAUSTAMATERIAALIA

  • Läsnä Espoossa - Espoon seurakuntayhtymän strategia 2005–2012, lokakuu 2004.
  • Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöstrategia, lokakuu 2004.
  • Espoon seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia, lokakuu 2004.       
  • Espoon seurakuntayhtymän vuosittaiset talousarviot ja toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä peruskorjaus- ja uudisrakentamisohjelmat.
  • Espoon seurakuntien keskipitkän aikavälin suunnitelmat vuosille 2007–2012.
  • Espoon seurakuntayhtymän strategian valmistelussa vuosina 2003–2004 käytetty taustamateriaali.
  • Tulevaisuusfoorumien aineistot 2006 ja 2007.
  • Strategian toteutumisesta annetut kommentit, syksy 2007.
  • Meidän kirkko – Osallisuuden yhteisö; Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015; Kirkon strategia 2015 –työryhmän esitys kirkkohallitukselle, joulukuu 2007.
  • Läsnäolon yhteisö; Kirkkohallituksen asettaman seurakuntarakennetyöryhmän väliraportti, tammikuu 2007.
  • Muuttuvien yhteisöjen kirkko; Kirkkohallituksen 25.10.2005 asettaman seurakuntarakennetyöryhmän mietintö, joulukuu 2007.
  • Tietoverkoissa toimiva kirkko; Kirkon tietohallinnon johtoryhmän mietintö 1/2006, kirkon tietohallintostrategian päivityksen väliraportti, elokuu 2006.
  • Vuoropuhelun kirkko; Suomen ev. lut. kirkon viestintästrategia 2004–2010, Kirkkohallitus, huhtikuu 2004.
  • Vieraantunut vai pettynyt? Kirkosta eroamisen syyt Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.  Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 95, 2006.
  • Urbaani usko; Nuoret aikuiset, usko ja kirkko. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 96, 2006.
  • Kirkko muutosten keskellä; Suomen evankelisluterilainen kirkko vuosina 2000–2003, Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 89, 2004.
  • Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteita ja lehdistökatsauksia sekä muita kirkkoa käsitteleviä artikkeleita ja kirjoituksia eri lehdistä.
  • Helsingin seurakuntayhtymä – Strategian suuntaviivat 2015, marraskuu 2007.
  • Elämän mittainen seurakuntayhteys – Vantaan seurakuntayhtymän strategia 2006–2013, marraskuu 2006.
  • Tulevaisuutta tekemässä; Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin toimintalinjaus 2008–2011, lokakuu 2007.
  • Espoo-strategia 2007–2009 ; Espoon kaupungin strategia, helmikuu 2007.
  • Espoon väestöennuste 2007–2016, helmikuu 2006.
  • Espoon väestöennuste 2008–2017, joulukuu 2007.
  • Espoon kaupungin toimintaympäristöanalyysi ja Toimintaympäristön asiantuntijakysely, Espoon kaupunki, maaliskuu 2007.
  • Seudulliset tulevaisuustarkastelut – skenaarioyhteenveto. Espoon toimintaympäristöanalyysi 2006.
  • Pääkaupunkiseudun keskeiset erityispiirteet ja kehityssuunnat 2006–2015; Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, helmikuu 2006.

[1] Kun tekstissä käytetään ilmaisua Kirkko Espoossa, tarkoitetaan Espoon evankelis-luterilaisia seurakuntia.

Kirkko Espoossa - Espoon seurakuntayhtymän strategia vuosillle 2008-2015 (pdf)>

  • Kiinteistötoimessa noudatetaan voimassaolevan kiinteistöstrategian ja seurakuntayhtymän viraston toimintakäsikirjan linjauksia.
  • Kiinteistöjen peruskorjaus- ja uudisrakentamisohjelma käsitellään vuosittain yhteisessä kirkkovaltuustossa.
  • Tila- ja sijoituspaikkanormit ohjaavat uusien toimitilojen hankintaa, kunnes toimitiloja koskevia päätöksiä voidaan tehdä aiheuttamisperiaatteeseen perustuvalla kustannusten kohdentamisella.
  • Vähäisessä käytössä olevista tiloista luovutaan.
  • Uusissa toimitilahankkeissa selvitetään aina oman seurakuntakohtaisen kiinteistön vaihtoehtoina yhtiömuotoinen osakkuus, vuokratila tai yhteiskäyttömahdollisuudet sekä toisten seurakuntien että muiden toimijoiden kanssa.
  • Hautaustoimen prosesseja ja hautausmaita kehitetään hautausmaastrategian linjausten mukaisesti. Yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden seurakuntayhtymien kanssa lisätään.
  • Leirikeskustoiminnan kannattavuutta parannetaan tehostamalla leirikeskusten vapaan kapasiteetin myymistä pitäen kuitenkin etusijalla seurakuntien omaa toimintaa.

5.4 Toimintatavat ja prosessit

Tavoite: Seurakuntien toimintatavat ovat selkeät. Ne mahdollistavat luontevan, henkilökohtaisen ja inhimillisen yhteyden syntymisen seurakuntaan.
Tukipalvelut ovat kustannustehokkaita, ja niitä toteutetaan yli seurakunta- ja yhtymärajojen.
Tämän seurauksena seurakunnallinen toiminta hoidetaan lähiyhteisöissä. Seurakuntien hallinto, talous ja tukitoimet hoidetaan suurissa yksiköissä.

Toimenpiteet            

  • Espoon seurakunnat kehittävät toimintatapojaan niin, että seurakuntien väliset rajat eivät vaikuta seurakuntalaisten palveluun. Tausta- ja tukitoimintojen prosesseja kehitetään yhtenäiseen suuntaan.
  • Toiminnassa keskitytään perustehtävien hoitamiseen ja kehittämiseen.
  • Toiminnan vaikuttavuutta ja tavoittavuutta seurataan säännöllisesti kaikilla työaloilla.
  • Toimintatapojen kehittämisessä arvioidaan myös hallitun ulkoistamisen mahdollisuus.

5.5 Seurakunnallinen yhteistyö

  • Seurakunnat toimivat perustehtäväänsä toteuttaen, etsien ja ulospäin suuntautuen tavoittaakseen myös ne, jotka eivät elä kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä.
  • Seurakunta on yhteisöllinen kohtaamispaikka uskon- ja elämänkysymysten pohtimista varten siellä, missä ihmiset liikkuvat.  Ihmiset, jotka etsivät tai kaipaavat seurakunnasta omaan elämäntilanteeseensa soveltuvaa toimintaa, löytävät sitä sekä fyysisesti seurakunnasta että keskustelufoorumina verkosta.
  • Espoon seurakuntien viestintä eri muodoissaan tavoittaa Espoossa asuvan väestön. Vähintään 70 prosenttia espoolaisista tuntee seurakuntien toimintatavat, minkä seurauksena espoolaisille muodostuu todenmukainen mielikuva Espoon seurakuntien toiminnasta.
  • Seurakunnat toimivat heikossa asemassa olevien puolesta ja torjuvat diakonisin toimenpitein syrjäytymistä yhdessä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa.
  • Espoon seurakuntien työ on yhteisvastuullista ja tuo rohkeasti esiin seurakuntien roolia yhteiskunnan tärkeänä toimijana.
  • Yhteistyö toimii Espoon kaupungin, tiedeyhteisöjen, oppilaitosten ja muiden kristillisten yhteisöjen kanssa. Yhteistyötä tiivistetään, ja yhteistyöperiaatteet ovat selvät ja määritellyt.
  • Seurakunnissa työntekijöiden kanssa toimii suuri vapaaehtoisten joukko, jonka tekemää työtä arvostetaan.
  • Toiminnan ympäristövaikutukset otetaan huomioon kattavasti kaikilla työaloilla ja toimintamuodoissa.

Vision toteutumisesta seuraa, että tuntuu luonnolliselta kuulua evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tällöin muun muassa

  • espoolaisten seurakuntaidentiteetti on vahva
  • Espoon seurakuntien jäsenmäärä pysyy nykyisellä tasollaan
  • vanhemmat haluavat, että heidän lapsensa kastetaan, ja antavat lapsilleen kristillisen kasvatuksen
  • nuoret käyvät rippikoulua ja kokevat sen innostavana suhteessa
  • vapaaehtoinen toiminta ja vastuunkantaminen seurakunnassa koetaan mielekkääksi ja arvostetuksi.

5. ESPOON SEURAKUNTIEN RESURSSEIHIN LIITTYVÄT STRATEGISET LINJAUKSET

5.1 Talous 

Tavoite: Seurakuntien talous on tasapainossa.

Toimenpiteet

  • Kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla.
  • Käyttötalouden toimintatuotot kaksinkertaistuvat vuoteen 2015 mennessä.
  • Seurakuntien määrärahojen jakoperusteita tarkistetaan strategiakaudella.
  • Vuosikate kattaa poistot ja vuoteen 2015 mennessä uusinvestoinnit.
  • Investointeja ei rahoiteta lainalla.
  • Peruskorjaus-, hautausmaa- ja uusinvestointihankkeissa noudatetaan seuraavia periaatteita:
    • Kasvavaan peruskorjaustarpeeseen varaudutaan.
    • Peruskorjaukset priorisoidaan uudisrakentamisen edelle.
    • Peruskorjaushankkeiden yhteydessä toteutettava perusteltu kohtuullinen lisärakentaminen voi olla kustannuksiltaan enimmillään peruskorjauksen kokonaiskustannusten suuruista.
    • Uusien hautapaikkojen rakentamiseen varaudutaan.
    • Uusia tiloja toteutetaan vain voimassa olevan peruskorjaus- ja uudisrakentamisohjelman puitteissa. Seurakunnat suunnittelevat ja järjestävät toimintansa olemassa olevien tilojen puitteissa.
    • Talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä esitetään suunnitelmakauden investoinnit ja tulevien investointien priorisointijärjestys.
  • Mikäli seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne muuttuu oleellisesti, määritetään toiminnan priorisoinnin perusteet uudelleen.