Kouluareena 2012 – Virikkeitä Pääsiäiskirkkoon
Laatinut: Antti Malinen
Urkumusiikki
Kohtaus 1 Kiirastorstai (lukijalla ruskea viitta)
Mark. 14: 22–26
”Minä olin seurannut Jeesusta jo lähes vuoden, kun saavuimme Jerusalemiin viimeisen kerran. Hän oli opettanut ja parantanut. Mikä ihmeellisintä, hän oli kohdannut ymmärryksellä kaikki ne ihmiset, joita monet halveksivat: köyhät, sairaat ja vierasheimoiset. Myös meitä naisia oli hänen seuraajiensa joukossa. Saapuessamme kaupunkiin monet taittoivat palmunoksia ja huusivat riemuissaan. He näkivät Jeesuksessa sellaisen Messiaan, josta nousisi kuningas ja vallankumoussankari. He ajattelivat, että tuo aasilla ratsastava nöyrä mies ajaisi roomalaiset miehittäjät maasta.
Kun näin ei käynyt, tunnelma kaupungissa muuttui nopeasti. Kun Jeesus sitten ajoin temppelistä kauppiaat ja rahanvaihtajat, sai hän päällensä monen ylipapin ja toisaalta myös roomalaisen vallanpitäjän vihan. Kansa puhui kaduilla: ”Ei temppeli olisi puhdistamista tarvinnut vaan maaherranpalatsi ja sotaväen leirit.” Jeesuksen seuraajia ei enää katsottu ystävällisesti. Minua alkoi pelottaa. Jeesus kuitenkin opetti edelleen kunnes hän eräänä iltana kokosi kaksitoista lähintä oppilastaan ilta-aterialle. Samaan aikaan kaupungilla häntä ja hänen opetuslapsiaan jo etsittiin. Minä hakeuduin piiloon vaikka toisaalta olisin halunnut olla toisten tukena. Kyllä minä tiesin, mikä on oikein, mutta minä en saanut tehtyä sitä. Myöhemmin sain kuulla, että kaikki muutkin olivat paenneet hänen rinnaltaan. Samaan aikaan, juuri tuona iltana Jeesus asetti anteeksiannon aterian, leivän ja viinin, joissa hän tänäkin päivänä tulee itse luoksemme antamaan rikkomuksemme anteeksi.”
MURRA LEIPÄ JA VIE ALTTARILLE
Virsi 77: 1-3
Kohtaus 2 Pitkäperjantai (lukijalla musta viitta)
Mark. 15: 25, 26, 33–40
”Minä kuuluin Jeesuksen lähimpien joukkoon. Minä olin viimeisellä aterialla, minä nukuin Getsemanessa, kun Mestari rukoili ahdistuneena. Kun sitten sotaväenosaston saapui yönpimeydestä, ajattelin, ettemme voi tehdä mitään. Niin minäkin pakenin. En kuitenkaan lähtenyt kovin kauas vaan jäin etäältä seuraamaan vangitun mestarin matkaa. Se päivä oli pitkä kuin ikuisuus. Mestaria kuljetettiin eripuolille kaupunkia, suurenneuvoston edestä Pilatuksen palatsiin. Häntä haukuttiin, hänet pahoinpideltiin ja hänen päälleen syljettiin. Hänet häväistiin kaikin mahdollisin tavoin. Ja sitten tämä syytön mies, joka oli ihmisiä auttanut, tuomittiin kuolemaan. Hän sai tikkuisista puista veistetyn ristin harteilleen ja joku keksi painaa hänen päähänsä kruunun, joka oli väännetty orjan tappuroista.
ASETA PIIKKIKRUUNU ALTTARILLE
Minä olin nähnyt ennenkin syyttömien kärsivän. Olin nähnyt maanjäristysten tuhoamia taloja, sairauksien piinaamia ihmisiä ja sodan tuhoamia peltoja. Tuona perjantaina ymmärsin, kuinka julma ihminen voi olla toiselle. Ja se mies, joka oli opettanut lähimmäisen rakkautta, oli nyt tuon julmuuden kohteena. Minä ihmettelin, miten Jumala saattoi sallia tämän kaiken kärsimyksen, joka on maan päällä. Sitä minä ajattelin Golgatalla nähdessäni Jeesuksen ristillä. Vasta myöhemmin minä ymmärsin, että kärsimystiellä vaelsi itse Jumala. Ristillä kuoli Jumala. Tuona pitkänä perjantaina hän näytti, että hän tietää mitä on hylätyksi tuleminen, kärsimys ja kuoleman tuska. Hän näytti, mihin kaikkeen hän alentuu meidän puolestamme. Sen päivän jälkeen minä todella ymmärsin, miksi meidän pitää opetella rakastamaan sekä Jumalaa että toisia ihmisiä kuin itseämme.”
Virsi 78
Kohtaus 3 Pääsiäisaamu (lukijalla valkoinen alba)
Mark. 16: 1-15
”En tiedä, oletko sinä joskus herännyt varhain sellaiseen aamuun, jolloin kaikki vaikuttaa rauhalliselta ja hyvältä. Tuo aamu oli sellainen. Aurinko oli kirkas ja ilma lämmin mutta raikas. Kaupungilla ei liikkunut vielä ketään. Tuntui kuin tuulikin olisi nukkunut. Olin ihmeellisen tyynellä mielellä, vaikka edellisinä päivinä olin vain surrut Jeesuksen kuolemaa ja pelännyt omasta puolesta. Me naiset olimme matkalla kalliohaudalle voitelemaan hänen ruumiinsa. Kun saavuimme haudan lähelle, näimme, kuinka kevään kukat olivat puhjenneet kukkaan. Kuljimme hiljaa kukin omissa mietteissämme. Muistan askeleittemme hiljaisen äänen aamukasteen peittämällä nurmella ja lintujen laulun. Kun sitten näin haudan, jonka edessä ei enää ollut kiviä, kauhistuin. Ajattelin, että joku on nyt vienyt Jeesuksen ruumiinkin. Katsoimme hautaan varovasti. Siellä oli hohtava mies, joka puhui meille ylösnousemuksesta ja siitä, että meidän pitäisi mennä Galileaan. Siinä hetkessä me pakenimme juosten kauhusta vapisten. Minä en ymmärtänyt yhtään mitään.
Vasta myöhemmin kaikki selvisi. Ei sitä tietysti järjellä voi selittää, mutta silti se on minulle päivän selvää. Jeesus oli noussut kuolleista ja voittanut kuoleman vallan. Galileassa me saimme hänet tavata. Jälleen hän opetti meitä ja mursi leipää ja lähetti meidät kaikkialle kertomaan Jumalan suurista teoista. Minä ymmärsin, että tähkäpääkin kuolee. Siitä lyödään jyvät irti ja ne kuivataan. Sitten siemen haudataan. Mutta kun elämän vesi koskettaa kuollutta jyvää, se puhkeaa uuteen elämään. (Syntyy uutta viljaa, josta voidaan sekä leipoa leipää maailman nälkäisille että kylvää jälleen uusia ja jälleen uusia korsia. Yhä edelleen Jumala kannattelee elämää. Meitäkin Jumala voi koskettaa ikuisen elämän vedellä).
NOSTA VETTÄ KASTEMALJASTA KOLME KERTAA RAIRUOHON PÄÄLLE.
Virsi 104
Rukousosa
Esirukous
Isä meidän -rukous
Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.
Aamen.
Musiikkiesitys
Herran siunaus
Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä.
Herra kirkastakoon kasvonsa teille
ja olkoon teille armollinen.
Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne
ja antakoon teille rauhan.
Isän ja + Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
Virsi 105
Alta löydät materiaalia 
