Espoonlahden seurakunnan strategia

USKO JA RAKKAUS III

 
SUUNTAVIIVOJA ESPOONLAHDEN SEURAKUNTAAN 2009–2015
 
Hyväksytty Espoonlahden seurakunnan seurakuntaneuvostossa 5.5.2009
 
SAATTEEKSI
 
Espoon seurakuntien strategia ”Kirkko Espoossa” vuosille 2008–2015 hyväksyttiin yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 28.5.2008. Asiakirjan kappaleessa 6 ”Strategian toimeenpano ja seuranta” todetaan:
 
”Seurakuntayhtymässä ja seurakunnissa laadittavien. keskipitkän aikavälin suunnitelmien tulee perustua tässä strategiassa kirjattuun visioon, visiotasoisiin päämääriin ja resurssirajauksiin.”
 
Seurakuntaneuvosto nimesi kokouksessaan 9.9.2008 työryhmän (kirkkoherra Mikko Tervonen, pastorit Ansa Helminen ja Jukka Knuutti sekä seurakuntaneuvoston edustajat Ari Konttas ja Kati Pirttimaa) valmistelemaan Kirkko Espoossa -asiakirjan mahdollisesti edellyttämiä tarkistuksia Espoonlahden seurakunnan keskipitkän aikavälin suunnitelmaan Usko ja rakkaus II.
 
Työryhmä luovuttaa työstämänsä Espoonlahden seurakunnan keskipitkän aikavälin suunnitelman USKO JA RAKKAUS III  vuosille 2009–2015 seurakuntaneuvoston käsiteltäväksi. Toivomme, että suunnitelma voitaisiin hyväksyä ja seurakuntaa ohjata sen mukaan eteenpäin seuraavat vuodet Jumalan siunauksen, Pyhän Hengen johdatuksen ja lähimmäisenrakkauden askelissa.
 
Espoonlahdessa 26.3.2009
 
Jukka Knuutti, sihteeri
Mikko Tervonen, puheenjohtaja
Ansa Helminen
Kati Pirttimaa
Ari Konttas
 
 
 
  
SISÄLTÖ
1. SUUR-ESPOONLAHTI  VUOSINA  2009-2015
2. SEURAKUNTAMME  TOIMINTA-AJATUS  JA   TEOLOGIA
3. SEURAKUNTAMME ARVOT
4. TOIMINTAMME PERUSLINJAUKSIA
5. SEURAKUNTAMME TILANNE VUONNA 2009
6. SEURAKUNTAMME  VOIMAVARAT  VUONNA 2009
7. ESPOON SEURAKUNTIEN  JA  OMAN SEURAKUNTAMMEVISIO VUONNA 2015 JA SIITÄ NOUSEVAT TOIMENPITEET
8. SEURAKUNTAMME   TAHTOTILA  VUOTEEN 2015
 
 
 
 
 
1.   SUUR-ESPOONLAHTI VUOSINA 2009–2015
 
Suur-Espoonlahti, joka alueellisesti on sama kuin Espoonlahden seurakunta, kuuluu yli miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutuun. Liikkuvuus alueella muuttoliikkeen, työn, vapaa-ajan ja harrastusten vuoksi on vilkasta.
 
Espoonlahti on pääosin vaurasta, väestön koulutustaso on korkea ja työttömyysprosentti matala. Yhteiskunnan varjopuolet näkyvät kuitenkin hyvinvoinnin keskellä. Huostaanotettujen lasten määrä kasvaa joka vuosi ja pitkäaikaistyöttömät sekä syrjäytyneet jäävät entistä selkeämmin sivuun. Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointi lisääntyy.
 
Alueen ikärakenne painottuu nuoriin ja lapsiin. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa kuitenkin suunnittelukauden seitsemän vuoden aikana vajaasta viidestä tuhannesta seitsemään ja puoleen tuhanteen eli yli kaksi ja puoli tuhatta henkilöä. Nuorten aikuisten (18–29 v.) määrä kasvaa samoin yli kahdella tuhannella hengellä.
 
Alle 15 -vuotiaiden määrän arvioidaan hivenen laskevan suunnittelukauden loppuun eli vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2008 heitä oli 11.122 eli 22,7 % väestöstä. Vuonna 2015 heidän osuudekseen on arvioitu 21 % eli vajaa 11 000 henkeä.
 
Alueen väestömäärän on ennustettu kasvavan vuoden 2009 alun noin 49 000 asukkaasta vuoden 2015 alun 53 000 asukkaaseen. Kasvu keskittyy pääosin uusille rakennettaville alueille Saunalahteen ja Tillinmäkeen. Väestön kasvuun vaikuttaa aikataulu, jolla metro ulotetaan Kivenlahteen saakka.
 

Väestöennuste Suur-Espoonlahden alueella vuoteen 2015 mennessä:
 
2008
%
2015
%
0-6 vuotiaat
4 839
9,9
4 708
8,90
7-17 vuotiaat
7 630
15,6
7 535
14,2
18-29 vuotiaat
6 208
12,7
8 504
16,1
30-49 vuotiaat
15292
31,3
14388
27,2
50-64 vuotiaat 
10124
20,7
10278
19,4
yli 65 vuotiaat
4817
9,8
7 527
14,2
 
 
 
 
 
                                                 yhteensä
48910
100
52942
100
                                      seurakunnan jäsenmäärä
34 374
 
 
 

 
Espoossa työskentelee tuhansia ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia. Vuoden 2008 lopussa Espoonlahden alueella oli 2 900 muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvaa asukasta. Vuonna 2015 heidän määräkseen koko Espoossa on arvioitu jo yli 20 000 henkilöä. Kasvuun vaikuttavat eri tekijät: pakolaisuus, työperäinen maahanmuutto sekä tutkimuksen ja teollisuuden korkeasti koulutetun henkilöstön tarve. Kansainvälisyys ja monikielisyys ovat osa espoonlahtelaista arkea.
 
Väestön vaihtuvuus on edellisen suunnittelukauden aikana ollut vilkasta. Vuonna 2008 Espoonlahden seurakuntaan muutti Espoon ulkopuolelta 1278 jäsentä ja vastaavasti seurakunnasta muutti Espoon ulkopuolelle 1379 jäsentä. Kaupungin sisäisen muuttoliikkeen seurauksena Espoonlahden seurakuntaan tuli vuoden 2008 aikana 1007 jäsentä ja muutti pois 1137 jäsentä.                                                                               
Seurakunnan väkiluku (läsnä oleva ja poissaoleva) oli vuoden 2008 lopussa 34 374 jäsentä. Vuoden 2002 lopussa meitä oli 34 668 ja vuoden 2005 lopussa 34 791 jäsentä. Sen jälkeen jäsenmäärä on laskenut lievästi useana vuonna peräkkäin. Laskuun on vaikuttanut erityisesti kirkosta eroamisen kasvu.
 
Espoonlahden seurakuntaan kuului Suur-Espoonlahden alueen 49 000 hengen väestöstä vuoden 2008 lopussa 69,75 %. Alueen ruotsinkieliset asukkaat noin 4 350 henkilöä kuuluvat pääosin Espoon ruotsinkieliseen seurakuntaan.
 
Läsnä olevista espoolaisista kuului vuonna 1983 ev.lut. kirkkoon 85 %. Vuonna 2001 kirkkoon kuului 80 %, vuoden 2005 lopussa 76,8 % ja vuoden 2008 lopussa enää 73,6 %.
 
Kirkkoon kuulumisprosentti on usean vuosikymmenen ajan laskenut lievästi koko Suomen kirkossa. Eronneiden määrässä on kuitenkin tapahtunut merkittävä kasvu viimeisten vuosien aikana. Suurin yksittäinen ryhmä eroajissa on alle 10 vuotta seurakunnan jäseninä ollut 20–39 -vuotiaat nuoret aikuiset.
 
Tutkimukset viittaavat siihen, että laitosmainen eli institutionaalinen uskonnollisuus on heikentynyt, kun taas kansanomainen uskonnollisuus on vahvistunut. Usko ja uskonnollisuus eivät siten ole enää välttämättä sidoksissa tiettyyn instituutioon. Kansan-omainen uskonnollisuus nousee ihmisten omista tarpeista ja elämäntilanteista ilmeten monimuotoisena, joko erilaisissa uskonnollisissa liikkeissä tai organisoimattomana toimintana. Kirkosta eroaminen ei näytä merkitsevän maallistumisen yleistymistä, vaan hengellisyyden muodon muuttumista henkisyydeksi ja entistä enemmän yksityisyyden piiriin kuuluvaksi.
 
Kuluttamisen jatkuva kasvu eli ihmisen pitäminen jatkuvana etsijänä ja valitsijana eivät tunnu sopivan yhteen sen kanssa, että kirkko haluaa tarjota ihmiselle pysyviä vastauksia hengelliseen kyselyyn. 
 
Tulevan suunnittelukauden aikana erityisen suuria haasteita asettavat seurakunnalle
uudet asuinalueet, vahvistuva kansainvälistyminen ja kirkosta eroamisen kasvu.
 
Lapsiperheiden osuus väestöstä säilyy edelleen suurena.
 Ikäihmisten määrä kasvaa merkittävästi.
 
   
2.   SEURAKUNTAMME TOIMINTA-AJATUS JA TEOLOGIA
 
Espoonlahden seurakunnan yhteinen toiminta-ajatus on määritelty seurakunta-neuvoston kokouksessa 11.2.2002. Sen ydin on seuraava:
 
Espoonlahden seurakunnan tehtävänä on sytyttää ihmisten sydämissä usko ja rakkaus.
Uskossa ihminen ottaa vastaan Jumalan ajalliset ja iankaikkiset lahjat.
Rakkaudessa hän antaa saamansa lahjat toisille.
 

Espoonlahden evankelis-luterilainen seurakunta tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa.

 Seurakunnan toiminnan neljä perusulottuvuutta liittyvät Jeesuksen lähetyskäskyn sisältöön eli liikkeelläoloon, kastamiseen, opettamiseen ja Kristuksen itsensä läsnäoloon seurakunnassa Pyhän Hengen kautta.
 
Kastettujen jäsentensä suhteen seurakunta käyttää rukoillen kaikkia mahdollisia keinoja ja taitoja, jotta seurakuntalainen saisi vahvistua kasteen armossa ja siitä mahdollisesti luovuttuaan löytää uudelleen kasteen lahjan.
 
Liikkeelläolo, ulospäin suuntautuvuus ja missionaarisuus ovat elävän ja kasvavan seurakunnan tunnusmerkkejä. Todistus Kristuksesta kuuluu kaikille ihonväriin, kansallisuuteen, uskontoon tai varallisuuteen katsomatta.
 
3. SEURAKUNTAMME ARVOT 
 
Espoonlahden seurakunta sitoutuu Espoon seurakuntien ”Kirkko Espoossa, Espoon seurakuntien strategia vuosille 2008–2015”  sivulla 7 kerrottuihin arvoihin:
 
Sitoutuminen
Sitoutumisen perustana on Jumalan sitoutuminen ihmiseen. Toimintaa kantaa lupaus Jumalan läsnäolosta elämässä. Erityisesti seurakunnat korostavat sitoutumista apua tarvitseviin ja jakamattomaan kansainväliseen vastuuseen.
Armo
Armon perustana on Jumalan rakkaus. Jumalan rakkauden ydin on syntien anteeksi antaminen. Anteeksiantamus ilmenee ihmisten välillä armollisuutena ja oikeutena anteeksisaamiseen.
Oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukaisuuden perustana on Raamatun todistus elämästä, jota leimaavat jakaminen sekä vastuu lähimmäisestä ja ympäristöstä.
Yhteisöllisyys
Yhteisöllisyyden perustana on seurakuntien toiminta uskoa, toivoa ja rakkautta vahvistavana yhteisönä paikallistasolla ja osana maailmanlaajuista kirkkoa.
 
4.    TOIMINTAMME PERUSLINJAUKSIA
 
Seurakuntamme toiminta nivoutuu neljään tärkeään peruslinjaukseen. Ne ovat myös tutkimusten perusteella syitä, joiden vuoksi ihmiset kuuluvat kirkkoon.
 
Avoimuus muutosten keskellä
 
Erityisesti Saunalahden alueelle rakennetaan. Väkilukumme kasvaa ja muuttoliike on vilkasta. Kielten, kansallisuuksien ja uskontojen kirjo kasvaa alueella. Haaste seurakunnan elämälle ja toiminnalle näiden muutosten keskellä on ilmeinen. Muutokset panevat osaltaan seurakunnan etsimään kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvia uskon ilmaisun ja toiminnan muotoja.
 
Herkkyys erityisesti katveessa olevan hädän kuulemiselle
 
Vaurauden keskellä koetaan monenlaista henkistä ja hengellistä kipua sekä aineellista hätää. Niukkojen resurssienkin keskellä haluamme toimia niin, että kivun ja hädän lieventymisen myötä löytyisi toivoa, luottamusta, rohkeutta ja iloa elämään.
 
Pyhät toimitukset ja niiden ainutkertainen arvo
 
Pyhien toimitusten, kasteen, konfirmaation, avioliittoon vihkimisen ja hautaan siunaamisen kautta seurakunta on läsnä jäsentensä elämän taitekohdissa. Toimitusten hengellisen merkityksen korostaminen ja ihmisten aito kohtaaminen vahvistavat yhteistä uskoamme ja lujittavat elämänyhteyttä seurakunnassa.
 
Muuttumaton evankeliumi näkyvissä kaikessa toiminnassa
 
Seurakuntamme moni-ilmeisen ja kaikkia ikäryhmiä koskettavan toiminnan ydin rakentuu ilosanoman eli evankeliumin pohjalle. Vapahtajamme sovitustyön merkitys ja henkilökohtaisuus sekä Jumalan rakkauden todellisuus näkyvät eri tavoin seura-kunnan elämässä. Sekä uskonelämän yksityinen hoitaminen että seurakuntayhteys nousevat evankeliumista. Todistus, sanoin ja teoin, kuuluu kristityn elämään.
 
5.  SEURAKUNTAMME TILANNE VUONNA 2009
 
VAHVUUDET
HEIKKOUDET
evankeliumi
selkeä, hengellinen työnäky
hyvät kokonaisresurssit
sitoutuneet ja ammattitaitoiset työntekijät
monipuoliset, vakiintuneet toimintamuodot
motivoituneet, aktiiviset seurakuntalaiset
toimitusten keskeinen asema       
yhteisöllisyys
vankka vapaaehtoistyö
työntekijöiden vaihtuvuus, erityisesti nuorisotyössä
haasteiden moninaisuus ja runsaus suhteessa henkilöstön määrään
henkilöstöstä miehiä vain 25 %
byrokratisoituminen     
toiminnassa mukana vähän nuoria aikuisia  
hitaus ja joustamattomuus uusien haasteiden edessä
 
MAHDOLLISUUDET
UHAT
hyvät ja toimivat suhteet eri yhteistyötahoihin
verkostoituminen
 kattava tavoittavuus koulujen ja rippikoulujen kautta
seurakuntalaisten monipuoliset taidot ja aktiivisuus
alueen väestön kasvu ja uudet rakennettavat alueet: Saunalahti ja Tillinmäki
uudet, kehittyvät viestintämuodot
monipuoliset omat tilat
hyväksytty suunnitelma uusien tilojen saamiseksi Saunalahdessa, alustava suunnitelma Nöykkiön tiloihin
seurakuntalaisten avoimuus 
monipuolisesti koulutettu väestö
 
asenteiden koveneminen kirkkoa kohtaan
jäsenmäärän suhteellinen väheneminen, erityisesti nuorten aikuisten kasvava eroaminen kirkosta
taloudellisten edellytysten supistuminen
maallistuminen
muiden uskontojen voimistuva läsnäolo
seurakunnan lähetystehtävän hämärtyminen
yksilökeskeisyys
yhteiskunnan sosiaalisten ongelmien kasvu ja laajeneva kirjo  
yhteiskunnan polarisoituminen  
henkisyys tulossa hengellisyyden rinnalle 
kristillisten arvojen murentuminen
      ihmisten mielessä
viestinnän pirstaleisuus
 
 
 
 

Tavoitteena on vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen ja heikkouksien sekä uhkien vähentäminen. Pyrimme siihen, että joustavuus kasvaa, yhteistyö monipuolistuu, luterilainen hengellisyys ja seurakunnan myönteinen merkitys vahvistuvat sekä kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä pysyy vähintään nykyisellään. 

                                                                                                                              
 
 
6. SEURAKUNTAMME  VOIMAVARAT VUONNA 2009 
 
Seurakuntamme henkilöstö
 
Työ- ja virkasuhteisia työntekijöitä oli vuoden 2009 tammikuun lopussa 90 henkilöä, joista 5 virkavapaalla.
 
Pappeja oli 13, kanttoreita 4, diakoniatyöntekijöitä 7, lasten ja perheiden parissa toimivia 28 ja varhaisnuorten ja nuorten parissa 9 , kirkonpalveluskunnassa 12, toimisto- ja sihteeritehtävissä 12 henkeä.
 
Vuonna 2008 tehdyn työilmapiiri- ja hyvinvointibarometrin mukaan henkilökunta on yhtäältä erittäin sitoutunutta työhönsä ja tuntee hyvin oman työnsä tavoitteet, toisaalta stressiä koetaan aikaisempaa enemmän ja työtyytyväisyys on hiukan laskenut.
 
Yli 55-vuotiaita oli vuoden 2008 lopussa 26 henkeä. Henkilöstön vaihtuvuus eläkkeelle siirtymisen kautta tulee olemaan suunnittelukaudella merkittävää. 
 
Suunnittelukaudella toteutetaan seurakuntaneuvoston 1.3.2006 hyväksymää henkilöstö-suunnitelmaa, joka on laadittu 26.10.2004 hyväksytyn Espoon seurakuntayhtymän henkilöstöstrategian suuntaviivoja noudattaen.
 

Erityisenä haasteena suunnittelukakudella vuosina 2009-2015 tulee olemaan uuden henkilöstön rekrytointi, sillä noin 25 % henkilöstöstä voi suunnittelukaudella jäädä eläkkeelle. Rekrytoinnissa pitää mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan kiinnittää huomiota erityisosaamiseen, ikärakenteeseen, sukupuolijakaumaan sekä koulutuksen monipuolisuuteen. 

 
 
Tilaresurssit
 
Tilojen määrä ja laatu vuoden 2008 lopussa oli toimintaan nähden hyvä. Katvealueina ovat kuitenkin Ala-Kivenlahti, josta toistaiseksi ei yrityksistä huolimatta ole löydetty sopivaa vuokratilaa ja jo osittain rakennettu Saunalahden asuinalue. Espoon seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen Saunalahden uuden kappelin rakentamisesta.
                                                                                                                                     
Jo vuosia sitten tehty periaatepäätös Nöykkiön kappelin rakentamisesta ei ole edennyt edellisellä suunnittelukaudella. Vuoden 2008 aikana seurakuntaneuvosto pyysi seurakuntayhtymää ryhtymään toimenpiteisiin kappelihankkeen edistämiseksi.
 

Haasteina tulevat olemaan Saunalahden kappelin rakentaminen
sekä Nöykkiön kappelihankkeen edistäminen. 

 

Talousnäkymät
 
Maailmantalouden nopea, ennustamaton kriisiytyminen vuoden 2008 lopulla merkitsee tulevaisuuden suurta taloudellista epävarmuutta. Lievimmilläänkin se tulee vaikuttamaan lähivuosien aikana sekä yhteisöverotulojen että tuloverotuksen kautta saatujen varojen vähenemiseen.
 
Mikäli kirkosta eroaminen kiihtyy nykyisellä tavalla, vaikuttaa se samoin verotulojen vähenemiseen.                         
 

Kiristyvä talous on todennäköinen tulevaisuus. 

                    

7.   ESPOON SEURAKUNTIEN  JA OMAN SEURAKUNTAMME VISIO VUONNA 2015  JA SIITÄ NOUSEVAT TOIMENPITEET 
 
7.1. Seurakunnat toimivat perustehtäväänsä toteuttaen, etsien ja ulospäin suuntautuen tavoittaakseen myös ne, jotka eivät elä kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä.  Seurakunnan luonne jumalanpalvelusyhteisönä vahvistuu ja jumalanpalveluselämä monipuolistuu ja syvenee. Hiljentymisen mahdollisuuksia ja muotoja kehitetään.
 
Aikuistyö 2009–2015
- järjestetään Tuomas-messuja, rukousöitä ja yleisiä sekä kohdennettuja hiljaisuuden retriittejä
- jatketaan raamattuopetusiltoja ja raamattupiirejä
- jalkaudutaan mahdollisuuksien mukaan
 
Diakonia
- järjestään diakonisesti suunnattuja erityismessuja sekä jumalanpalveluksia mm. syntymäpäiväjuhlien, joulujuhlien ja leirien yhteydessä
- diakonian ryhmät aloitetaan hartaudella ja hengelliset aiheet sekä mahdollisuus hiljentymiseen kuuluvat ryhmien ohjelmaan 
- kiinnitetään erityishuomiota ikääntyvien lisääntyvään määrään alueellamme sekä mahdollistetaan heidän pääsemisensä seurakunnan tilaisuuksiin esim. järjestämällä kuljetuksia
 
Ikäihmisten kerhotoiminta
- nostetaan kerhovuodessa esille sekä maallisia (esim. ystävänpäivä ja Runebergin päivä) että kirkkovuoden juhlapäiviä
- liitetään hartauselämään espoolaista elämänmenoa.
- jatketaan 60 -vuotiskutsumessu -perinnettä helmikuussa ja lokakuussa
- huolehditaan että retkillä ja leireillä on tilanteeseen sopiva hartauselämä
 
Kansainvälinen vastuu
- tavoitetaan ja kohdataan erityisesti alueella asuvia maahanmuuttajia
- kehitetään seurakunnassa järjestettäviä monikielisiä jumalanpalveluksia, huomioiden ekumeenisuus ja eri kulttuureista peräisin oleva musiikki
- huomioidaan erilaiset hiljentymisen mahdollisuudet ja muodot leiri- ja ryhmätoiminnassa sekä teematilaisuuksissa
 
Koulutyö
- kouluille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa koulujumalanpalveluksia sekä kannustetaan toteuttamaan erityismessuja
- hoidetaan päivänavaukset, Seurakunta koulussa -päivät, ekaluokkalaisten ja opettajien siunaaminen
- järjestetään vuosittain hiljaisuuden retriitti opettajille
 
Lapsi ja perhetyö
- jatketaan ja kehitetään työalojen messuja kirkkovuoden kierrossa (mukulamessut, perhemessut, pyhäkoulun messut)
- tarjotaan esim. päiväkodeille mahdollisuutta viettää kirkkohetkiä
- tuodaan mahdollisuus hartauksiin selkeästi esille esim. perheleireillä
- tarjotaan tila, mihin voi mennä hiljentymään
 
Lähetystyö
- vahvistetaan lähetystehtävän Raamatusta nousevien perusteiden tuntemusta
- painotetaan esirukouksen merkitystä kohteittemme, lähettiemme ja heidän työyhteisöjensä ja kirkkojensa puolesta. Messuissa, piireissä ja tapahtumissa rukoillaan lähetystyön puolesta, jotta ihmiset saavat hiljentyä ja kokea Jumalan huolenpitoa.   
 
Musiikki ja jumalanpalvelus
- ylläpidetään ja kehitetään monimuotoista ja kokeilevaa jumalanpalveluselämäämme, esim. Kalliomessu
- huolehditaan siitä, että pop-messut vakiinnuttavat paikkansa seurakunnan messuelämässä
panostetaan olemassa olevaan toimintaan
- tuetaan seurakuntalaisten hartauselämää. Annetaan vinkkejä, esim. esitteitä ja kortteja eteisaulassa, joista saa apua henkilökohtaisen hartauselämän toteuttamisessa
- tarjotaan rippikoululaisten vanhemmille mahdollisuutta tutustua entistä enemmän seurakunnan toimintaan
  
Nuorisotyö
- jatketaan ja kehitetään nuorille ja nuorille aikuisille suunnattuja messuja, kuten Pop-messuja ja Metallimessuja
- vastaanotetaan ja kutsutaan seurakunnan alueelle muuttajia mukaan toimintaan (vrt. Olarin malli jossa vapaaehtoiset mukana)
- pidetään toiminta monipuolisena, että jokainen voisi löytää oman luontevan yhteytensä seurakuntaan (etsivän nuorisotyön tehostaminen, matalan kynnyksen toiminta, nuorisokahvilan kehittäminen, erilaiset konsertit)
- nuorisotyöntekijät näkyvät alueen tapahtumissa ja markkinoivat siellä toimintaamme     
 
Rippikoulu
- perehdytään kevätkaudella jumalanpalvelukseen, leiri- tai kaupunkirippikoulujaksolla toteutetaan jumalanpalveluksia ja rukoushetkiä myös itsenäisesti
- huolehditaan siitä, että rippikoulut ohjaavat hiljentymiseen ja rukoukseen sekä antavat muotoa ja mahdollisuuksia omalle hengelliselle elämälle
- kehitellään konfirmaatiolahjaksi rippikoululaisen oma rukoustaulu, joka antaa virikkeitä omaan rippikoulun jälkeiseen rukouselämään
- kiinnitetään konfirmaatiomessuihin erityistä huomiota
 
7.2. Seurakunta on yhteisöllinen kohtaamispaikka uskon- ja elämänkysymysten pohtimista varten siellä, missä ihmiset liikkuvat. Ihmiset, jotka etsivät tai kaipaavat seurakunnasta omaan elämäntilanteeseensa soveltuvaa toimintaa, löytävät sitä sekä fyysisesti seurakunnasta että keskustelufoorumina verkosta.
– Mm. avioliiton ja vanhemmuuden sekä erilaisten perheiden tukemiseen tarjotaan monipuolista toimintaa ja osaavaa asiantuntemusta.
 
Aikuistyö 2009–2015
- järjestetään Alfakursseja (kristinuskon perusasiat keskustellen) ja Krito-ryhmiä (kristillinen toipumisryhmä tuntojen ja kokemusten jakamiseen)
- järjestetään keskusteluiltoja, teemailtoja, miesten piirejä ja sinkkuiltoja
- osallistutaan Sode-kahvilan toimintaan
 
Diakonia 
- reagoidaan yhteiskunnassa vallitseviin olosuhteisiin mm.  perustamalla määräaikaisia vertaistukiryhmiä
- tuetaan ja mahdollistetaan seurakuntalaisten osallistuminen seurakunnan elämään eri tavoin
- tuetaan erilaisissa perhetilanteissa eläviä aikuisia ja lapsia
 
Ikäihmisten kerhotoiminta
- rohkaistaan ystävien mukaan tuomista kerhoihin
- lisätään teematilaisuuksien määrää kirkolla
- pidetään esillä isovanhemmuutta ja osallistutaan tarvittaessa isovanhempien ja lastenlasten leirille
- otetaan kerhoissa esille ikääntyneiden parisuhteeseen ja leskeyteen liittyviä aiheita
 
Kansainvälinen vastuu
- huomioidaan erilaisten perheiden tukemisessa erityisesti maahanmuuttaja- ja monikulttuuriset perheet
- kehitetään yhteistyötä Kivenkolon kanssa maahanmuuttajien kohtaamispaikkana   
- vahvistetaan maahanmuuttajien suomenkielen taitoa esim. keskustelu- ja luku-taitoryhmien kautta
 
Koulutyö
- koska suurin osa kouluväestä on seurakunnan jäseniä, vahvistetaan säännöllistä yhteyttä jokaiseen kouluun. 
- kehitetään nimikkotyöntekijätoimintaa, sillä seurakunnan  näkyminen ja läsnäolo yhteisössä antaa luontevan tavan kohdata oppilaita ja koulun henkilöstöä heidän arjessaan.
 
Lapsi ja perhetyö
- järjestetään leirejä ja retkiä eri ryhmille, pyritään sovittamaan toiminta esille tulevien tarpeiden mukaiseksi
- järjestetään vanhempainiltoja, joissa perheillä on mahdollisuuksia kohtaamiseen ja vertaistukeen
- pidetään seurakunnan sanomaa ja toimintaa esillä erilaisissa tilaisuuksissa ja verkossa
 
Lähetystyö
- pyritään tavoittamaan lähetystyön talkoissa, tempauksissa ja myyjäisissä myös niitä, jotka eivät muutoin käy seurakunnan tilaisuuksissa.
- jatketaan ja kehitetään lähetyksen toimialan www-sivuja myös interaktiiviseen suuntaan.
- jatketaan Lapsenlapsi-isovanhempi -tapahtumia yhdessä perhekerhotyön kanssa.
 
Musiikki ja jumalanpalvelus
- ollaan avoimia sähköisten viestimien uusille innovaatioille
- ylläpidetään seurakunnan mukanaoloa yhteisissä hankkeissa (mm. nettipappi, city-lehti (rakkauden ammattilaiset) ja lastenkirkko.fi)
- tuetaan virtuaalista jumalanpalveluselämää
 
Nuorisotyö
- pidetään ”virtaa välillämme” -kursseja ja motivoidaan niille nuoria pareja
- lisätään kurssimuotoista toimintaa (6 kerran keskusteluiltoja ja vertaisryhmiä sekä avoimia keskusteluiltoja)
- kehitetään nuorisotyön verkkosivujen yhteisöllisyyttä
- kehitetään nuorisokahvilatoimintaa
 
Rippikoulu
- järjestetään vuosittain aikuisrippikouluryhmiä ja tarjotaan mahdollisuutta suorittaa rippikoulu myös yksityisesti
- vaikutetaan siihen, että rippileirien leiri-isännät ovat nuoria aikuisia
- pidetään syksyisin vanhempien kutsuiltoja (koko ikäluokan vanhemmat kutsutaan rippikouluinfoon)
j- ärjestetään keväisin vanhempien kasvattaja- ja keskusteluiltoja
- Espoonlahden rippikouluille perustetaan oma ryhmä IRC-galleriaan ja ryhmään kirjautuu myös vähintään kaksi seurakunnan omaa työntekijää
 
7.3.   Seurakunnan viestintä eri muodoissaan tavoittaa seurakunnan alueella asuvan väestön. Vähintään 70 prosenttia seurakunnan alueella asuvista tuntee seura-kunnan toimintatavat, minkä seurauksena heille muodostuu todenmukainen mielikuva seurakunnan toiminnasta.
 
Aikuistyö 2009–2015
- huolehditaan siitä, että seurakunnan kevään ja syksyn toimintaesitteessä on aikuistyön oma sivu
- tehostetaan nettisivujen käyttöä
- mainostetaan yksittäistilaisuuksia, kutsutaan ihmisiä sekä henkilökohtaisesti että kohdennetusti tilaisuuksiin
 
Diakonia 
- tuotetaan kohdennettua, laadukasta mainontaa diakonian tilaisuuksista ja tapahtumista eri kanavien kautta
- tehostetaan viestintää diakonian yhteistyökumppaneiden kautta
- tuetaan ihmisiä henkilökohtaiseen kohtaamiseen yhä lisääntyvän internet- yhteydenpidon rinnalla ja - tuodaan rohkeasti esille kirkon erityissanomaa
 
Ikäihmisten kerhotoiminta
- jatketaan kerhokohtaisten esitteiden tekemistä
- lähetetään kuukausittain sähköpostiviestiä sitä toivoville ikäihmisille
- lähetetään kutsukirjeitä ikäihmisille myös alueellisin tai muiden määritysten perusteella
- lisätään yhteistyötä viestintäosaston kanssa  
 
Kansainvälinen vastuu
- kehitetään viestintää seurakunnan toimintatavoista erityisesti maahanmuuttajille ja seurakunnan vieraskielisille jäsenille
 
Koulutyö
- ylläpidetään vuosittaisia tapaamisia rehtorien ja koulujen yhdysopettajien kanssa
 
Lapsi ja perhetyö
- käytetään tehokkaasti internetin mahdollisuuksia erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kohtaamiseksi
- huomioidaan se, että nuorten aikuisten kirkosta eroamisen kynnys on pieni. Heillä on vaikutus lastensa (ja myös lähipiirin lasten) mielikuvaan sekä asenteeseen kristillisiin arvoihin ja seurakuntaan.
- ollaan läsnä siellä, missä ihmiset ovat. Seurakunnan tavoittaminen ei saa riippua asuinpaikasta eikä liikkumisesta.
 
Lähetystyö
- jatketaan toimivia lähetystyön käytäntöjä. Hyödynnetään kirkkokahvi-hetkiä tiedotuksen kanavana.
- kehitetään mainonnan tehokkuutta ja vahvuutta
- kutsutaan seurakuntaväkeä toteuttamaan lähetystyön lyhytaikaisia, projekti-luonteisia tempauksia.
 
Musiikki ja jumalanpalvelus
- laaditaan yksityiskohtaisia esitteitä eri toimintamuodoista
- työstetään kausiesite pdf –versiona nettisivuille
- käytetään jäsentietojärjestelmää henkilökohtaisten kutsujen lähettämisessä eli kohdennettua viestintää
- käytetään Esse–lehteä ilmoittelun peruskanavana
- kehitetään seurakunnan internet-sivujen tarjoamia mahdollisuuksia
 
Nuorisotyö
- kehitetään työntekijöiden osallistumista keskusteluun eri verkkoyhteisöissä, otetaan käyttöön ja markkinoidaan nuorisotyön uudet verkkosivut
- laaditaan  nuorisotyön viestintäsuunnitelma. Tavoitteena on monipuolinen, tavoittava ja oikea-aikainen viestintä.
- huomioidaan nuoret 2010-seurakuntavaaleissa! Aktivoidaan heitä äänestämään ja ryhtymään ehdokkaaksi. Nuorille tiedotetaan äänestysmahdollisuuksista. Sodesta äänestyspaikka. 2014 vaaleissa tavoitteena on, että useita nuoria / nuoria aikuisia saadaan valituksi ja vaikuttamaan seurakunnan päätöksentekoon.
 
Tiedotus
- lisätään hiljentymistä ja uskonelämää tukevaa materiaalia
- annetaan vinkkejä hartaushetken pitämiseen kotona tai muualla
- lisätään saarnoja kotisivuille
- lisätään messun kaava nettiin
- lähetetään kausiesite joka talouteen
 
Rippikoulu
- huolehditaan siitä, että rippikoulusta ilmoitetaan paikallislehdissä, seurakunnan internetsivuilla sekä koulujen 8-luokilla
- huolehditaan siitä, että seurakunnan kevään ja syksyn toimintaesitteessä on infoa myös rippikouluista
 
7.4.   Seurakunta vaikuttaa aktiivisesti heikossa asemassa olevien puolesta ja torjuu diakonisin toimenpitein syrjäytymistä yhdessä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa.
 
Aikuistyö 2009–2015
- tarjotaan sielunhoitoa ja rukouspalvelua kirkon klo 10 messun jälkeen, Tuomasmessuissa sekä Keskiviikkona kirkolle -illoissa
- lisätään esirukousmahdollisuuksia
 
Diakonia
- kehitetään yhteistyötä ja verkostoitumista
- toimitaan aktiivisesti heikoimmassa asemassa olevien tukena
- seurataan vireästi yhteiskunnallista tilannetta ja otetaan kantaa asioihin diakonian näkökulmasta
- myös Yhteisvastuukeräyksen kautta tuetaan heikossa asemassa olevia
 
Ikäihmisten kerhotoiminta
- huomioidaan kerholaisten rooli vertaistukena
- pidetään yllä yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa
 
Kansainvälinen vastuu
- tuetaan heikossa asemassa olevia sekä kansainvälisen diakonian auttamiskeinoja, kuten Kirkon Ulkomaanavun ja Äiti Teresa -työtä sekä tiedotetaan näistä mahdollisuuksista
- tehdään yhteistyötä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa paikallisten maahanmuuttajien hyväksi
 
Koulutyö
- tuetaan nimikkotyöntekijöiden toimintaa, erityisesti erityisnuoriso-työntekijöiden työtä syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden auttamiseksi
 
Lapsi ja perhetyö
- pidetään huolta heikoimmassa asemassa olevista
 
Lähetystyö
- tarjotaan  toimintamahdollisuuksia myös syrjäytymisvaarassa oleville
 
Nuorisotyö
- tehostetaan perhetyötä (erityisnuorisotyön, diakoniatyön ja perhetyön välille mietitään tehokasta ja dynaamista tapaa tehdä perhetyötä yhdessä niin, että perheiden hätään alueellamme voitaisiin vastata tehokkaammin)
- kehitetään pienryhmätoimintaa. Käynnistetään nuorten työttömien ryhmä.
- tehostetaan nuorten mielenterveystyötä
- koulutetaan vapaaehtoisiksi nuorisokahvila-avustajiksi myös erityistä tukea tarvitsevia nuoria aikuisia, joiden on muuten vaikeata löytää mielekästä paikkaa seurakunnassa
- vahvistetaan nuorisodiakonista työotetta osana nuorisotyön tiimiä
 
Rippikoulu
- pidetään selkeästi esillä rippikoululaisten maksuvapautusmahdollisuutta
- annetaan rippikoululaisille mahdollisuus toimia esim. Yhteisvastuun hyväksi
- ilmaisemme huolemme syrjäytymisvaarassa olevista nuorista ja toimimme tarvittaessa lastensuojelulain edellyttämin toimenpitein
 
7.5.   Seurakunnan kasvatustyö tekee yhteistyötä muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Seurakunnan alueella lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille tarjotaan monipuolista toimintaa.
 
Aikuistyö 2009–2015
- kutsutaan erityisesti nuoria aikuisia Tuomas-messuun
- toteutetaan edes kerran vuodessa nuorille aikuisille suunnattu ilta yhteistyössä nuorisotyön kanssa
     
Diakonia 
- diakonian toiminnassa otetaan erityisesti huomioon asiakasperheiden lapset ja nuoret.
- osallistutaan Seurakunta koulussa ja Kirkko tutuksi -päiviin.
- järjestetään teema-, virkistys- ja luentotilaisuuksia yhteistyössä eri työmuotojen kanssa.
 
Ikäihmisten kerhotoiminta
- tuetaan kristillistä kasvatusta ja kerholaisten omaa hartauselämää  
 
Kansainvälinen vastuu
- tarjotaan mm. nuorille aikuisille mahdollisuuksia toimia maahanmuuttajien kummiperheenä
- kehitetään sosiaalisen sovittelun toimintaa monikulttuurisissa asioissa
- tarjotaan leirejä monikulttuurisille perheille
 
Koulutyö
- vahvistetaan yhteistyötä, luottamusta ja säännöllisiä yhteyksiä eri tavoin, mm. erilaisilla koulukohtaisilla projekteilla
 
Lapsi- ja perhetyö
- kehitetään ja monipuolistetaan srk:n kasvatustyön tarjontaa päivähoidon suuntaan
- jatketaan yhteistyötä 7-luokkalaisten ryhmäyttämisessä, Saapas-toiminnassa sekä erilaisissa projekteissa nuorten, lasten ja perheiden tukemiseksi, sekä työntekijätasolla että perhesosiaalityön ja neuvoloiden perhetyön kanssa
- anotaan nuorille aikuisille omaehtoisen toiminnan ja yhdyssihteerin lisäksi nimettyä työntekijää
 
Lähetystyö
- jatketaan yhteistyötä seurakunnan kasvatustyön ja perhetyön kanssa
- osallistutaan rippikouluihin
- aktivoidaan nuoria lähetystyöhön ja monikulttuurisuuteen
- pyritään saamaan nuoria aikuisia mukaan toimintaan.

Musiikki ja jumalanpalvelus
- kehitetään nuorten aikuisten kuoron toimintaa
 
Nuorisotyö
- kehitetään yhteistyötä partiolippukuntien kanssa
- otetaan mukaan ryhmä nuoria aikuisia kehittämään toimintaa
- tiedostetaan siirtymävaiheiden ongelmat, erityisesti miten saadaan vanhat nuoret mukaan nuorten aikuisten toimintaan
- pidetään toiminta monipuolisena niin, että jokaisella nuorella on mahdollisuus osallistua seurakunnan toimintaan omaan elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla ja löytää oma luonteva seurakuntayhteys
 
Rippikoulu
- järjestämme rippikoulukonsertteja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
-  isosten tiimileirillä on moniammatillista ohjausta myös seurakunnan ulkopuolelta (draama-, ilmaisutaito jne.)
-  vanhempien kasvattajailloissa kasvatuksen ammattilaisia alustajina
 
7.6.   Seurakunta toimii monitahoisessa yhteistyössä Espoon kaupungin, kuten koulujen ja muiden oppilaitosten, kansalaisjärjestöjen sekä muiden kristillisten seurakuntien kanssa. Yhteistyötä tiivistetään, ja yhteistyöperiaatteet ovat selvät ja määritellyt.
 
Aikuistyö 2009–2015
- järjestetään yhteistyössä Espoon eri kristillisten seurakuntien kanssa kerran kuussa toteutettavia Espoo rukoilee -iltoja
 
Diakonia
- kohdataan ihmiset riippumatta heidän uskonnollisesta vakaumuksestaan.
- kohdataan ihminen kokonaisvaltaisesti, annetaan palveluohjausta ja tarvittaessa ollaan linkkinä verkostoiduttaessa
- Espoon kaupungin ja eri toimijoiden kanssa työskenneltäessä tuodaan selkeästi esille seurakunnan omaleimaisuus yhteistyöperiaatteita laadittaessa
 
Ikäihmisten kerhotoiminta
- pyritään vuorovaikutukseen muiden kristittyjen kanssa
- kehitetään yhteistyötä kaupungin viranomaisten kanssa
- huolehditaan siitä, että yksi ikäihmisten kerho toimii Merikartanon palvelutalossa
 
Koulutyö
- jatketaan luottamukseen perustuvaa yhteistyötä
- tuetaan opettajia heidän kasvatustehtävässään yhdysopettajien palavereilla, rehtorien tapaamisilla ja kouluväen virkistysilloilla
- pyritään siihen, että jokaisella koululla on nimikkotyöntekijä
 
Lapsi ja perhetyö
- pidetään esillä sielunhoitotyötä srk:n mahdollisuutena palvella
- jatketaan perhevalmennusta ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tuleville, tehdyn sopimuksen puitteissa, neuvoloiden ja muiden toimijoiden kanssa. Srk hoitaa yli puolet E4-kertojen "Parista perheeksi" eli 12–14 ryhmäkertaa vuodessa.
- tarjotaan iltapäiväkerhotoimintaa
- kehitetään lasten ja nuorten eroryhmätoimintaa yhteistyössä koulujen kanssa
 
Lähetystyö
- jatketaan yhteistyötä koulujen kanssa  
- toimitaan yhteistyössä rovastikunnan muiden seurakuntien, järjestöjen sekä ystävyysseurakuntamme Lääne-Nigulan kanssa
 
Musiikki ja jumalanpalvelus
- erikielisten jumalanpalvelusten järjestäminen
- kehitetään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan koulujen kanssa
 
Nuorisotyö
- pidetään kouluyhteistyö tiiviinä
- tuetaan koulukirkkoihin osallistumista
- kehitetään päivänavauksia keskustelun ja kansantajuisuuden suuntaan
- tehdään tiivistä yhteistyötä kaupungin nuorisotoimen kanssa ja pyritään rytmittämään tilojen aukioloaikoja niin, että nuorille olisi mahdollisimman usein nuorisotila auki alueellamme
 
Rippikoulu
- pidetään rippikoulujen ilmoittautumisten aikaan 8- luokkalaisille rippikouluinfoja kouluilla
- huolehditaan kristillisten järjestöjen ja urheiluseurojen järjestämien rippikoulujen srk-yhteysjakson toteuttamisesta
- jatketaan tiivistä yhteistyötä Espoon seurakuntien kesken
 
7.7. Seurakunnassa toimii arvostettu vapaaehtoisten kasvava joukko, joka koostuu eri-ikäisistä seurakuntalaisista kullekin soveltuvassa tehtävässä.
 
Aikuistyö 2009–2015
- tehostetaan rekrytointia yhteistyössä muiden työalojen kanssa mm. vapaaehtois-markkinoiden suuntaan
- koulutetaan ja palkitaan vapaaehtoisia eli tarjotaan koulutusmahdollisuuksia myös muualla järjestettävään koulutukseen. Järjestetään heille yhteinen kiitosateria ja yhteinen viikonloppu
- perustetaan Tuomas-messujen toimintaryhmä
 
Diakonia 
- vaikutetaan siihen, että yleinen vapaaehtoistyön arvostus nousee
- tiedotetaan vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja tuesta
- osallistutaan koko seurakunnan yhteiseen vapaaehtoistyöhön
 
Ikäihmisten kerhotoiminta
- toteutetaan kerhojen yhteisiä talkootapahtumia 
- vahvistetaan kerhojen yhdyshenkilöiden roolia ja mahdollisuutta monipuolisempaan vastuuseen
 
Kansainvälinen vastuu
- tarjotaan eri maista muuttaneille seurakuntalaisille mahdollisuuksia järjestää toimintaa heidän omalla kielellään
- rohkaistaan ja kannustetaan ihmisiä, myös maahanmuuttajia mukaan kansainvälisen diakonian toimintaan, esim. Äiti Teresa -piiriin
 
Koulutyö
- kehitetään koulujumalanpalveluksia yhteistyössä koulun opettajien ja oppilaiden kanssa
 
Lapsi ja perhetyö
- otetaan vapaaehtoiset aktiivisemmin mukaan uusien toimintamuotojen suunnitteluun ja toteuttamiseen
- lisätään vapaaehtoisten liikkuvuutta yli työalojen
 
Lähetystyö
- rohkaistaan lähetystyössä jo olevia kutsumaan tuttaviaan mukaan
- huolehditaan mukaan tulleiden työn mielekkyydestä ja hoitavuudesta
- tuetaan piirien toimintaa
- uudistetaan lähetyksen ja piirien imagoa ajanmukaisemmaksi, niin että uudetkin pääsevät helpommin mukaan
- tehostetaan rekrytointia lähetyksen tapahtumissa esim. ”Tarjoa taitosi” –tyylillä
 
Musiikki ja jumalanpalvelus
- huolehditaan kutsuista seurakunnan kuoroihin
 
Nuorisotyö
- otetaan nuoria aikuisia ideoimaan toimintaa
- koulutetaan saapasvapaaehtoisia vuosittain yhteistyössä muiden seurakuntien kanssa
- pidetään kerhonohjaajien koulutus aktiivisena
- otetaan nuoria kahvila-avustajiksi ja kehitetään heidän koulutustaan
- kehitetään kurssimuotoista isoskoulutusta
 
Rippikoulu
- pyritään siihen, että rippikoulussa on eri-ikäisiä isosia
- huolehditaan siitä, että isoskoulutus takaa motivoituneen ja osaavan joukon
- leiri-isännät ovat pääosin nuoria aikuisia tai aikuisia maallikoita
 
7.8. Toiminnan ympäristövaikutusten huomioon ottaminen kaikilla työaloilla sisältäen jakamattoman kansainvälisen vastuun kestävästä kehityksestä, on oleellinen kokonaisuus seurakunnan toiminnassa.
 
Diakonia 2009–2015
- vaikutetaan siihen, että Espoonlahden seurakunta toimii reilun kaupan periaatteiden mukaisesti
- tuetaan kierrätystä eri tavoin
 
Ikäihmisten kerhotoiminta
- hyödynnetään Vastuuviikkoa kerhoissa
- käsitellään kerhoissa lähetystyön ja kansainvälisen diakonian aiheita
 
Kansainvälinen vastuu
- toteutetaan kierrätystä mm. Äiti Teresa –piirin ja kirpputoritoiminnan kautta
- edistetään Reilun kaupan periaatteiden toteutumista seurakunnassa
 
Koulutyö
- huomioidaan maahanmuuttajat ja kehitetään heihin yhteistyötä
- huolehditaan siitä, että suvaitsevaisuuskasvatus sisältyy toimintaan
 
Lapsi ja perhetyö
- tuetaan kestävää kehitystä, työntekijät mm. omalla esimerkillään
- pidetään erilaisissa tempauksissa kestävän kehityksen asiaa esillä
 
Lähetystyö
- valmistetaan myytävät tuotteet, jos mahdollista, luonnonmateriaaleista
- käytetään myyjäisissä kierrätettyjä pakkausmateriaaleja, ei elintarvikkeissa
- kierrätetään syntyvää jätettä
- säästetään paperia
 
Nuorisotyö
- sitoudutaan  käyttämään reilun kaupan tuotteita. Tuotteet ovat näkyvillä Sodessa ja niistä keskustellaan nuorten kanssa.
- koulutetaan työntekijöitä huomioimaan työssä kansainvälisyyskasvatus, ympäristökasvatus ja suvaitsevaisuuskasvatus. Niitä käsitellään isoskoulutuksessa, kerhoissa, pienryhmissä ja hartauselämässä.
- kutsutaan maahanmuuttajia toimintaan
 
Rippikoulu
- rippikouluissa käytetään mahdollisuuksien mukaan Reilun kaupan tai Luontoliiton tuotteita
- materiaalit ovat pitkäikäisiä ja niistä huolehditaan hyvin
- materiaaleja kierrätetään mahdollisimman paljon, ei tuhlata
- rippikoululaiset käyttävät omaa oppikirjaa, valokopioita käytetään mahdollisimman vähän
 
8. SEURAKUNTAMME TAHTOTILA VUOTEEN 2015 
 
Edellä esitetyistä toimenpiteistä seuraa Espoonlahden seurakunnassa, että
 
  • seurakuntaidentiteetti on vahva. Tuntuu tarkoituksenmukaiselta ja luonnolliselta kuulua Espoonlahden seurakuntaan ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
  • Kirkon pyhien toimitusten arvo säilyy merkittävänä seurakuntalaisten mielessä.
Seurakuntaamme arvostetaan tärkeänä lähimmäisenrakkauden toteuttajana.  
  • Vanhemmat haluavat kastaa lapsensa ja antavat heille kristillisen kasvatuksen.  
     
  • Nuoret käyvät rippikoulun ja kokevat sen antoisana.
    Heidän uskonelämänsä ja siteensä kotiseurakuntaan vahvistuu. 
     
  • Kasteen kautta myös aikuisia liittyy yhteisen uskon osallisuuteen ja seurakunnan jäsenyyteen. 
     
  • Kirkon lähetystehtävä toteutuu eri puolilla maailmaa.
     

TLi